• Seksuaalikasvatus
• Työnohjaus

Mitä seksuaalikasvatus on?

Seksuaalikasvatus on ihmisen kasvun ja kehityksen tukemista sukupuolisena ja seksuaalisena yksilönä. Seksuaalikasvatuksen lähtökohta on, että ihminen on seksuaalinen yksilö ja hänellä on seksuaaliset tunteet, halut ja tarpeet sekä oikeus seksuaalisuuteen.

Muodollinen seksuaalikasvatus on suunniteltua, tietoista, tarkoituksellista ja tavoitteellista toimintaa, jota toteutetaan ohjauksen, opetuksen, neuvonnan ja valistuksen avulla ja kautta. Ihmisen seksuaalisuus muuttuu ja vaihtelee elämän eri vaiheissa eikä seksuaalisuuden tai seksuaalisuuteen oppiminen rajoitu tiettyihin ihmisryhmiin. Ihminen tarvitsee eri ikäisenä erilaista seksuaalisuuteen liittyvää tietoa, tukea ja valistusta.

Vastuulliseen seksuaalisuuteen kuuluu:

• ymmärrys siitä, että on oikeus sanoa myös ”EI”
• ymmärrys siitä, että ketään ei saa pakottaa eikä painostaa
• ymmärtää seksuaalisuuden ilmauksiin liittyvät rajoitukset ( aika, paikka, partneri )

Kehitysvammaisten seksuaalisuus:

• kehitysvammaisilla on oikeus aktiiviseen seksuaalisuuteen, jos he osaavat ottaa siitä vastuun
• vastuullisuutta voi oppia, kasvattajien tehtävä on opettaa
• kehitysvammaiset tarvitsevat myös suojelua.

Alkuun

Suomalainen yhteiskunta ja työelämä ovat kokeneet voimakkaita muutoksia viime vuosikymmeninä. Euroopan yhteisön työterveys – ja turvallisuusstrategia vuosille 2002-2006 pyrkii edistämään työntekijöiden fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia. Laki edellyttää työelämään osallistuvien aitoa yhteistyötä ja sitoutumista.

Työnohjaus on yksi hyvä menetelmä työntekijän itsensä kehittämiseen ja tätä kautta koko työyhteisön ja toiminnan parantamiseen. Hoitajien työhön vaikuttavat erilaiset kuormitustekijät, muuttuvat menetelmät ja työyhteisön ilmapiiri. Työnohjausta ei ole käytetty paljon. Yhtenä syynä tähän voi olla, ettei työnohjaus käsitteenä ole tuttu.

Työnohjaus on luottamuksellista vuorovaikutusta, ja työntekijän omista lähtökohdista ja halusta lähtevää työn ja itsensä tarkastelua sekä kehittämistä laadunhallinnan varmistamiseksi. Työohjauksessa keskitytään työn tekemiseen, työrooliin ja työn kuormituksen ihmisille tuottamiin ongelmiin.

Työnohjauksen tavoitteita:

• työyhteisön tunteminen ja siihen jäsentyminen
• viihtyminen työssä
• työssä jaksaminen
• työmotivaation parantaminen
• työtaitojen kehittäminen
• työn aiheuttaman tunnetaakan purkaminen ja jäsentäminen
• myönteinen asenne työhön ja kyky tutkia omaa työtä
• itsetuntemus ja omien motiivien tunteminen
• mahdollisuus käsitellä työongelmia
• työpaikan rakenteiden tunteminen
• kriisin selvittäminen ja hoito
• muutoksesta selviytyminen

Alkuun